Kolin kansallispuistossa tehdään kirjanpainajatutkimusta jälleen tänä kesänä

Kolin kansallispuistossa tehdään tänä kesänä mittauksia, joiden avulla Itä-Suomen yliopiston tutkijat keräävät tietoa kansallispuiston kaarnakuoriaistilanteesta. Lumituhoista ja kuivuudesta kärsineet kuuset ovat joutuneet kirjanpainajakaarnakuoriaisen iskeymän kohteeksi. Kirjanpainajan joukkoesiintymä ja sen seurauksena kuolevat puut ovat osa metsän luonnollista kiertokolkua. Lahopuusta hyötyvät lajit, kuten kirjanpainajan luonnolliset viholliset, saavat kuolleista puista elinympäristöjä ja metsään syntyy tilaa seuraavalle puusukupolvelle. Kolilla poikkeuksellista on maaston suuret korkeuserot ja tuhoalueen pohjoinen sijainti suhteessa aiempiin kirjanpainajatuhoalueisiin. Nämä tekevät kansallispuistosta uniikin tutkimuskohteen.

Kuusten kuolleisuutta seurataan

Kuinka paljon kuusia kuolee tänä kesänä? Siihen vaikuttaa olennaisesti kesän sää – helle hellii kirjanpainajaa mutta viileät kelit jähmettävät kuoriaiset paikoilleen odottamaan lämpimiä päiviä. Tutkijat keräävät tietoa juurikin mm. kesän lämpötilavaihtelusta.

Tarkkaisilmäinen voi huomata mittalaitteen

Mittalaitteet on asennettu huomaamattomiin paikkoihin ympäri kansallispuistoa, mutta tarkkasilmäinen saattaa huomata sellaisen Kolilla liikkuessaan. Laitteet keräävät tietoa kuusen kaarnan lämpötilasta, puun paksuuskasvusta ja maaperän kosteudesta. Mittalaitteiden lisäksi Kolilla saattaa nähdä kesällä maastomittaajia arvioimassa kuusien terveydentilaa. Puista kirjataan ylös mm. kaarnakuoriaisten iskeymän voimakkuus sekä muutokset latvuksen värissä ja harsuuntuneisuudessa. Lisäksi kansallispuiston ulkopuolelle on sijoitettu feromonipyydyksiä, joilla seurataan kirjanpainajan määrää kesän aikana.

Ilmalaiva kerää tietoa puiden heijastamasta spektristä

Viime kesän tapaan kansallispuiston yllä lentää ilmalaiva, joka kuvaa aluetta multispektrikameralla ilmasta käsin. Kuvaukset on tilattu joensuulaiselta Kelluu-yritykseltä. Muutokset puuston latvuksen spektrissä paljastavat puun altistumisen kirjanpainajalle. Kun spektriaineisto yhdistetään maastotyönä kerättyyn tietoon, saadaan selville missä päin Kolia kuolevat puut sijaitsevat ja millaiset olosuhteet altistavat kuuset kirjanpainajalle.

Lisätiedot
Johanna Tuviala, johanna.tuviala[at]uef[piste]fi

Tutkimus on osa Resdinet- ja Multirisk-hankkeita.

Resdinet-hankkeen rahoittaja on EU:n Horisontti-ohjelma. Hanke tehostaa verkostoitumista EU Horizon -ohjelman mukaisen laajenevan maan tutkimuslaitoksen (Institute of Forest Ecology, Slovak Academy of Sciences, IFE SAS) ja EU-tason huipputason tutkimuslaitosten (Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Ruotsin maatalousyliopisto) välillä. Hankkeessa perustetaan alustava verkosto ja kehitetään uusi yhteinen tutkimusprojekti, jossa keskitytään uusien kaukokartoitustekniikoiden (remote sensing technologies, RST) sovellukseen metsien häiriöekologiassa. Hanke rakentuu huippuosaamisen verkostoitumiseen tiedon siirron ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kautta mukana olevien instituutioiden välillä.

Multirisk-hanke on osa Suomen Akatemian lippulaivahanke UNITEa, jossa tutkitaan ja kehitetään metsädatan keräämistä uusilla teknologioilla. UNITE-hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Tampereen yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke).